Olemme törmänneet viime aikoina jos jonkinlaiseen automaatiotermiin ja lyhenteisiin: hyperautomaatio, älykäs automaatio, kognitiivinen RPA, IPA, DPA, BPA… Eikä ihme – yleisesti sovittuja ja hyväksyttyjä termejä tai lyhenteitä ei ainakaan vielä ole käytössä. Eri tahot sekoittavat termejä keskenään ja uusia luodaan jatkuvasti esimerkiksi tutkimuslaitoksissa ja konsulttitaloissa. Nämä termit jäävät monesti hetkeksi ihmisten puheisiin, mutta monien termien käyttö hiipuu usein ajan myötä. Alvorationilla yritämme käyttää muutamaa termiä, jotka kuvaavat tekemistämme parhaiten: digitaalinen prosessiautomaatio, ohjelmistorobotiikka, tekoäly and älykäs automaatio. Lue alta, miten kuvailemme nämä termit.

Digitaalinen prosessiautomaatio

Kun puhumme toimistotyöläisten työtehtävien kokonaisvaltaisesta automatisoinnista, käytämme termiä digitaalinen prosessiautomaatio. Digitaalinen prosessiautomaatio tarkoittaa käytännössä digitaalisten teknologioiden hyödyntämistä liiketoimintaprosessien automatisoimiseksi ja sujuvoittamiseksi. Tähän liittyvät erilaiset teknologiat ja automaatiotyökalut, kuten ohjelmistorobotiikka, integraatiot, tekoäly ja älykäs automaatio.

RPA, jonka määrittelin jo aiemmassa blogikirjoituksessani, on monelle se kaikkein tutuin osa digitaalista prosessiautomaatiota. Käytännössä ohjelmistorobotti toimii täysin ennalta määritettyjen sääntöjen pohjalta toistuvien tehtävien suorittamiseksi. Esimerkiksi rutiininomaiset taloushallinnon tehtävät hyötyvät monesti ohjelmistorobotiikasta, jolla pystytään lisäämään työn tehokkuutta ja mielekkyyttä.

Tekoälyllä voidaan tuoda älykkyyttä digitaalisiin prosesseihin. Se mahdollistaa monimutkaisempien tehtävien automatisoinnin ilman, että jokainen työvaihe täytyy opettaa automaatiolle erikseen. Tekoälyn avulla pystytään nykypäivänä automatisoimaan tehtäviä, joita ei aiemmin ole pystytty automatisoimaan helposti. Tekoäly kykenee esimerkiksi tuottamaan ja analysoimaan kuvia, tekstiä ja lukuja. Taloushallinnossa yksi yleisimmistä tekoälyn käyttökohteista on ostolaskujen tiliöinti, jossa koneoppimismalli ennustaa kullekin laskulle muun muassa pääkirjatiliä, tulosyksikköä ja laskun hyväksyjää. Helpoiten tekoälyä pääsee itse kokeilemaan ChatGPT:llä.

Älykäs automaatio puolestaan yhdistää tekoälyn ja sääntöpohjaisen automaation kuten ohjelmistorobotiikan osaksi automaatioprosessia. Tekoäly voi avustaa ohjelmistorobottia esimerkiksi lukemalla kuittia tai laskun kuvaa, jonka jälkeen robotti voi hyödyntää tekoälyltä saamaansa tietoa tapahtuman automaattiseen käsittelyyn. Älykäs automaatio mahdollistaakin siis pidempien työnkulkujen helpomman automatisoinnin, kun ohjelmistorobotti saa hiukan älyä koneeseen.

Tässä kirjoituksessa on tullut selväksi, että automaatioalalla ei erilaisista termeistä ja lyhenteistä tule pula, mutta me ainakin yritämme pitää asiat yksinkertaisena. Seuraavassa osassa kurkistetaan ohjelmistorobotiikaa pintaa syvemmälle. Näytän esimerkkien avulla, miten ohjelmistorobotin työnkulku rakentuu. Ensi kertaan siis!

Elina, oppaasi automaatiotermien viidakossa