Automaatiosta puhuttaessa törmää jos jonkinlaisiin termeihin ja lyhenteisiin. On hyperautomaatiota, DPA:ta ja low-codea. Mitä ihmettä ne kaikki oikein ovat? Ei syytä huoleen, vaikka olisitkin hukassa automaatiotermien viidakossa. Tässä kirjoitussarjassa selitän mitä eri automaatiotermit tarkoittavat.
Aloitetaan ohjelmistorobotiikasta, jota kutsutaan myös RPA:ksi, joka taas on lyhenne sanoista Robotic Process Automation. Kuulostaa aika hienolta ja futuristiseltakin, eikö? Todellisuudessa ohjelmistorobotiikka on sääntöpohjaista automaatiota, jossa ohjelmistorobotiksi kutsuttu automaatio-ohjelma suorittaa digitaalisia prosesseja ennalta määriteltyjen sääntöjen perusteella. Ohjelmistorobotti voi esimerkiksi lukea verkkolevyllä olevan Excel-tiedoston tiedot talteen ja syöttää ne järjestelmään. Jos haluat nähdä ohjelmistorobotin työssään, kurkkaa vaikka tämä video.
Ohjelmistorobotiikalle soveltuu tehtävät, jotka ovat ihmiselle usein tylsiä: toistuvat rutiinit, monet leikkaa-liimaa tehtävät, tiedon siirto järjestelmästä toiseen ja puuduttava poikkeusten etsiminen. Se suorittaa tehtäviä väsymättä tarvittaessa vaikka vuorokauden ympäri. Haasteena ohjelmistorobotiikan hyödyntämiselle on runsas poikkeusten määrä, monimutkaiset käsittelysäännöt ja tiheään päivittyvät järjestelmät. Onneksi nämä haasteet voidaan ainakin osittain voittaa älykkään automaation avulla, mutta sen termin selitämme vasta kirjoitussarjan seuraavassa osassa.
Ohjelmistorobotiikka voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin sen perusteella, toimiiko robotti itsenäisesti vai yhteistyössä ihmisen kanssa. Kutsun itsenäistä ohjelmistorobotiikkaa termillä palvelinrobotiikka (unattended RPA), josta voikin jo päätellä missä robotti töitään tekee. Ihmisen kanssa yhteistyössä, tai vuorotellen, töitä tekevää ohjelmistorobotiikkaa voidaan kutsua termillä työpöytärobotiikka (attended RPA). Alla olevassa kuvassa olen selittänyt nämä kaksi ohjelmistorobotiikan tyyppiä tarkemmin.
Työpöytärobotiikka ja palvelintobotiikka
Nyt kun ymmärrät ohjelmistorobotiikan peruskäsitteet, kiinnostaisiko sinua rakentaa ensimmäinen automaatiosi itse? Mikäli vastaus on kyllä, kliksauta itsesi aiempaan julkaisuumme, jossa Riku opastaa ensimmäisen automaation rakentamisessa.
Kirjoitussarjan seuraavassa osassa sukelletaan syvemmälle automaatiotermien maailmaan. Selitämme muun muassa termit hyperautomaatio ja älykäs automaatio. Ensi kertaan siis!
Elina, oppaasi automaatiotermien viidakossa