Lähdettäessä vuoteen 2023, tilanne IT-alan osaamispulasta höystettynä jatkuvasta paineesta kehittää, digitalisoida ja automatisoida liiketoimintaprosesseja ei ole muuttunut. Päinvastoin – taloudellisen tilanteen, kuten inflaation ja korkojen nousun myötä tilanne on entistä haasteellisempi. Yritykset keksivät entistä innovatiivisempia keinoja menestyäkseen parantamalla työn tehokkuutta ja tuottavuutta uusien teknologioiden avulla.  

Harppauksin kehittyneet matalan koodin, eli ns. low-code -työkalut ovat yksi merkittävimmistä mahdollisuuksista vastata tämänhetkisiin teknologiaan liittyviin haasteisiin yrityksissä. Low-code -työkaluilla voi nykyään tehdä helposti muun muassa ohjelmistorobotteja, liiketoimintasovelluksia tai raportointityökaluja. Näitä työkaluja voidaan käyttää yrityksessä itsenäisesti, ja kehitystyötä ja ylläpitoa voidaan myös ostaa ulkopuolelta kumppanilta. 

Low-code -työkalut ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi. Jopa liiketoiminnassa työskentelevät, (mm. reskontranhoitajat, kirjanpitäjät ja asiakaspalvelijat) ilman aiempaa ohjelmointiosaamista pystyvät tekemään riittävän laadukasta kehitystä käyttäen matalan koodin työkaluja. Henkilö, joka kehittää itselle ja kollegoilleen liiketoimintayksikössä kutsutaan usein kansalaiskehittäjiksi (eng. Citizen Developer).  

Gartner onkin ennustanut, että low-code -työkalujen kysyntä kasvaa entisestään ja vuoteen 2026 mennessä, yli 80% käyttäjistä ovat liiketoiminnan kansalaiskehittäjiä, jotka toimivat perinteisten IT-osastojen ulkopuolella (Gartner, 2022). Low-code -työkalujen kysynnän kasvu on huimaa ja moni onkin jo ehtinyt kerätä ensimmäisiä kokemuksia näiden käytöstä yrityksissä ja oppilaitoksissa. Alla kuitenkin vielä muutama nosto, miksi mielestämme monen yrityksen kannattaisi panostaa kansalaiskehittämiseen.  

 Miksi panostaisit kansalaiskehittämiseen? 

• Kansalaiskehittäjät voivat rakentaa automaatioita ja liiketoimintasovelluksia omaan ja tiiminsä tarpeisiin. Kansalaiskehittäjillä on usein paras ymmärrys omista prosessista ja järjestelmistä, sekä niiden kehitystarpeista. Tämä tehostaa ja nopeuttaa kehityksen aloittamista, kun mukaan ei tarvitakaan esimerkiksi kumppanin konsulttia ja kehittäjää, jotka eivät välttämättä edes tunne prosessia. 
• Perinteisillä automaatiovälineillä, kuten palvelimilla toimivalla ohjelmistorobotiikalla (RPA), ratkaistaan usein laajoja, yrityksen kannalta merkittäviä prosesseja. Tämän ohella pienemmät toiveet yksittäisiltä työntekijöiltä jäävät usein isompien prosessien varjoon. Kansalaiskehittäjät pystyvät kuitenkin keskittymään suureen määrään pieniä tehtäviä, jotka usein sisältävät esimerkiksi tiedon hakemista, kopiointia, liittämistä, tarkastamista ja siirtämistä. 
• Osaamispulan vuoksi kehitysprojektit venyvät ja ne kestävät yrityksissä entistä kauemmin. Automaatioiden määrää ja automaatioastetta voidaankin lisätä kouluttamalla yrityksen sisällä uusia kansalaiskehittäjiä ja hyödyntämällä olemassa olevaa työntekijöiden potentiaalia ja taitoja. 
• Työn luonne muuttuu jatkuvasti. Teknologisten taitojen tarve kasvaa, kun työ siirtyy suorittamisesta kohti tiedon analysointia. Työntekijöiltä odotetaan esimerkiksi kykyä työskennellä yhdessä digiassistenttien kanssa. Huomioi myös, että työntekijät arvostavat työnantajia, jotka ottavat käyttöön uusia teknologioita ja ovat valmiita kehittämään henkilöstönsä osaamista. (Vinkki – mikäli osaamisen kehittäminen ja automaatiokehitys kiinnostaa kokonaisuutena, kannattaa lukaista Rikun kirjoittama gradu tästä linkistä).

On siis jo käynyt selväksi, että Low-code -työkaluilla on paikkansa tulevaisuuden automaatioiden ja liiketoimintasovellusten kehityksessä. Olemme päässeet itsekin seuraamaan Low-code -työkalujen nousua jo useamman vuoden aikana, vahvistaen myös Gartnerin näkemyksiä ja ennusteita. Monesta yrityksestä on löytynyt useitakin uusia kansalaiskehittäjiä, jotka ovat innoissaan lähteneet mm. automatisoimaan omia ja työkavereidensa tylsimpiä rutiiniprosesseja, jotta aikaa jäisi merkityksellisempien töiden tekemiseen. Suosittelemmekin vahvasti antamaan mahdollisuuden kaikille kiinnostuneille työntekijöille ainakin kokeilemaan erilaisia kansalaiskehittäjien työkaluja. 

Seuraavassa osassa (julk. 6.3.2023) kerromme, miten yritykset pääsevät alkuun kansalaiskehittämisessä ja miten yleisimmät sudenkuopat voidaan välttää. 

Lähde: Gartner, 12/2022